Kodin tietoverkot

Tietoverkkoja rakennetaan nykyisin myös koteihin. Internetin ja muiden tietoverkkojen nopea tiedonsiirto on tarjonnut mahdollisuuden etätyöskentelyyn ja etäopiskeluun kotona. Näin on tullut tarvetta myös kotien tehokkaille tietojärjestelmille.

Tietoverkko on kokonaisuus, jossa on tiedonkäsittely- ja tallennusjärjestelmä liitettynä yhteen tiedonsiirtoväylällä. Nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat tekstin-, kuvan- ja äänensiirron sekä tietokoneohjelmien käytön verkon kautta.

Tietoverkkojen palveluja ovat mm. sähköposti, internet-haku ja www-sivut. Sähköposti on käytetyin tietoverkkojen palvelu. Sillä on useita etuja käyttäjälleen:

  • Käyttö on ajasta riippumaton.
  • Viesti kulkee tietoverkossa hyvin nopeasti kaikkialle maapallolla muutamassa sekunnissa.
  • Viestin liitteenä voi olla asiakirjoja, muistioita, kuvia, ohjelmatiedostoja tms.
  • Postituslistojen avulla sama viesti voidaan helposti jakaa kaikille listan jäsenille.

Internet

Internet on maailman suurin tietoverkko. Jo vuosikausia ovat uutisryhmät, tiedonsiirto ja sähköposti sekä www (World Wide Web) -käyttöliittymä olleet käytössä. Tiedonhaku on eräs tärkeimpiä internetin ja myös muiden tietoverkkojen hyödyntämistapoja. Internetin kautta tehtävät haut edellyttävät tietokonetta ja internet-yhteyttä. Internet-yhteys voi olla joko kiinteä tai muodostettu modeemin kautta.

Tietoverkot käyttävät tietojen välittämiseen signaaleja. Ne puolestaan kulkevat sähkö- tai valosignaalina kaapeleissa sekä sähkömagneettisena aaltosignaalina ilmassa. Siirtoteitä, joissa signaalit voivat kulkea ovat mm: kuparikaapelit, optinen kuitu, radiolinkit, sähköverkko jne. Siirtoteiden lisäksi tarvitaan niiden solmukohdissa laitteita, jotka yhdistävät eri verkon osat toisiinsa. Tällaisia ovat esimerkiksi puhelinkeskus ja tietoverkonkytkin, joissa tehdään yhteydet siirtotieltä toiselle ja ohjataan "datapaketit" eli tieto eteenpäin niiden tunnistetietojen perusteella.

Liittyminen internetiin

Puhelinverkossa

Voit liittyä puhelinsisäverkkosi kautta tietoverkkoon (internet) vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:

Modeemin kautta

  • Analogisen modeemin kautta tapahtuva liittyminen tietoverkkoon on mahdollista kaikissa puheensiirtoon tarkoitetuissa puhelinsisäverkoissa, koska niiden käyttämä taajuus on sama 300–3400 Hz (hertziä), jolle puhelinverkot on mitoitettu. Modeemien maksiminopeudet vaihtelevat välillä 14,4 kbit/s-56 kbit/s.

ISDN-liittymän välityksellä

  • ISDN-perusliittymä, jossa on kaksi yhtäaikaista digitaalista puheyhteyttä, voidaan hoitaa myös kunnossa olevan puhelinsisäverkon avulla. ISDN-yhteys ei välttämättä onnistu kaikkein vanhimpien ja huonokuntoisimpien puhelinkaapelointien kautta. Yhteys vaatii lisäksi kaksi johdinparia liittymää kohti. Lisäksi tarvitaan ISDN-laitteen lisäasennuksia huoneistoissa. ISDN-yhteyden tiedonsiirtonopeus on joko 64 kbit/s tai 128 kbit/s riippuen siitä, käytetäänkö yhtä vai kahta kanavaa.

xDSL-liittymällä (yleensä ADSL)

  • xDSL-liittymällä (yleensä ADSL). ADSL-liittymä onnistuu puhelinsisäjohtoverkossa, jos verkko on tehty MHS-kaapelilla (noin vuoden 1980 ja sen jälkeen) ja puhelinsisäjohtoverkko on edelleen kunnossa, ts. siinä ei ole huonoja jatkoksia, maavuotoja tms. Nykyään käytetään yhteyden toteuttamiseen usein ns. HomePNA-järjestelmää, sen avulla voidaan laajakaistainen yhteys toteuttaa usein myös vanhemmissa puhelinsisäjohtoverkoissa. Verkko on syytä mitata ennen liittymän tilaamista. ADSL-liittymän tiedonsiirtonopeus on liittymään päin 2-6 Mbit/s ja liittymästä ulos 0,2-0,8 Mbit/s. Teleyritysten asuinkiinteistöihin tarjoamien huoneistokohtaisten ADSL-liittymien tiedonsiirtonopeudet ovat 256 kbit/s alkaen.

Yleiskaapelointiverkossa

Yleiskaapeloinnin kautta voi kaikkien edellä mainittujen liittymien lisäksi toteuttaa myös lähiverkkoliittymän. Tämä on yleensä toteutettu siten, että asuinkiinteistön yleiskaapelointijärjestelmä liitetään normaalilla toimistoissa käytetyllä lähiverkkotekniikalla verkkokortteja ja kytkimiä käyttäen nopeaan runkoverkkoon (yleiseen televerkkoon) ja sitä kautta internetiin. Tiedonsiirtonopeus kiinteistön sisällä on tällöin vähintään 10 Mbit/s (riippuen kytkimistä). Nopeus runkoverkossa riippuu valitusta yhteystyypistä ja voi olla jopa 1 Gbit/s.

Antenniverkossa

Antenniverkon kautta voidaan liittyä laajakaistaiseen tietoverkkoon silloin, kun antennijärjestelmä on liitetty kaapeli-tv-verkkoon edellyttäen, että kaapel-tv-yhtiö tarjoaa laajakaistapalveluja. Tällöin antenniverkon kautta liitytään kaapelimodeemin avulla tietoverkkoon. Tässä tavassa yksi liittymä jaetaan usean käyttäjän - esimerkiksi asuintalon kaikkien huoneistojen - kesken. Niin sanotun paluusuunnan eli yhteyden kiinteistön liittymästä palvelun tuottajaan päin voi toteuttaa joko kaapeli-tv-verkon tai vaihtoehtoisesti yleisen kiinteän puhelinverkon kautta.

Sähköverkossa

Suomessa on koekäytössä eräillä paikkakunnilla liittyminen tietoverkkoon sähköverkon kautta modeemilla. Tekniikka on vielä kehittelyvaiheessa ja sitä ohjaavat kansainväliset standardit ovat vielä sopimatta. Häiriösuojaus on suurin ongelma, joka pitää vielä ratkaista. Tiedonsiirtonopeus on tässä tekniikassa 2 Mbit/s, mutta se jaetaan noin 20 liittymän kesken.